1. Lähisuhdeväkivallan uhrin kohtaaminen
Lähisuhdeväkivaltaa on fyysisen väkivallan lisäksi myös henkinen väkivalta, kuten alistaminen, kontrollointi,mitätöinti, uhkailu sekä eristäminen ystävistä ja sukulaisista. Tämä kaikki murentaa uhrin itsetuntoa ja voi saada hänet uskomaan, että väkivalta on hänen syytään. Uhrin itsetunnon murentuminen vie hänen voimiaan, jolloin hän ei kykene hakemaan apua ja toimimaan omassa asiassaan.
Kuka voi joutua lähisuhdeväkivallan uhriksi?
Uhriksi voi joutua kuka tahansa. Lähisuhdeväkivallan uhreja on kaikissa väestöryhmissä. Uhriksi joutuminen ei riipu koulutuksesta tai taloudellisesta ja sosiaalisesta asemasta.
Miten lähisuhdeväkivalta alkaa ja etenee?
Usein lähisuhdeväkivalta alkaa pieninä toiveina ja pyyntöinä, jotka kaventavat uhrin elinpiiriä. Vähitellen mukaan tulee henkistä väkivaltaa. Väkivalta laajenee vähäisemmästä fyysisestä väkivallasta aina vain voimakkaampaan.
Miksi väkivaltaisesta suhteesta irtautuminen on vaikeaa?
Väkivalta ei ole aina läsnä, ja sen eteneminen on vaiheittaista. Jännityksen kasvu, pahoinpitelyt ja anteeksipyytämiset vuorottelevat ja toistuvat. Kun väkivaltaa ei välillä ole, uhri uskoo tekijän muuttuvan. Irtautumista vaikeuttavat myös pelko lähtemisen aiheuttamasta väkivallasta, huoli lasten huoltajuuden menettämisestä, taloudellinen riippuvuus väkivallan tekijästä ja väkivallan murtama itsetunto ja kyky tehdä päätöksiä. Väkivaltaisesta suhteesta irtautuminen on usein hidas prosessi.
Milloin irtautuminen tapahtuu?
Käännekohdaksi muodostuu jokin tapahtuma tai asia. Se voi olla tavallista pahempi pahoinpitely tai lapsesta herännyt huoli. Tällöin uhrin rajat tulevat vastaan ja hän havahtuu siihen, että muutos on välttämätön. Ulkopuolisen on tällöin tärkeää ymmärtää, että myös väkivaltaisen suhteen jälkeinen eroprosessi sisältää luopumista ja surua.
Irtautumisen jälkeen
Lähisuhdeväkivallan tekijän läsnäolo voi vaikuttaa uhriin lamaannuttavasti myös suhteen loppumisen jälkeen. Tämä tulee näkyviin esimerkiksi, kun keskustellaan lasten huoltajuudesta tai omaisuuden jakamisesta.
Auli Ojuri, tutkija-kehittäjä, YTT | Ensi- ja turvakotien liitto ry
Sari Laaksonen, kehitysjohtaja | Ensi- ja turvakotien liitto ry
Lähteitä
- Ota väkivalta puheeksi -muistilista (STM:n julkaisuja 2008:9)
- ”Onko joku tuntemasi nainen parisuhdeväkivallan kohteena?”,
Naisten Linja Suomessa ry:n julkaisema opas