Lähisuhdeväkivallan uhrin kohtaaminen

Lähisuhdeväkivaltaa on fyysisen väkivallan lisäksi myös henkinen väkivalta, kuten alistaminen, kontrollointi,mitätöinti, uhkailu sekä eristäminen ystävistä ja sukulaisista. Tämä kaikki murentaa uhrin itsetuntoa ja voi saada hänet uskomaan, että väkivalta on hänen syytään. Uhrin itsetunnon murentuminen vie hänen voimiaan, jolloin hän ei kykene hakemaan apua ja toimimaan omassa asiassaan.

Kuka voi joutua lähisuhdeväkivallan uhriksi?

Uhriksi voi joutua kuka tahansa. Lähisuhdeväkivallan uhreja on kaikissa väestöryhmissä. Uhriksi joutuminen ei riipu koulutuksesta tai taloudellisesta ja sosiaalisesta asemasta.

Miten lähisuhdeväkivalta alkaa ja etenee?

Usein lähisuhdeväkivalta alkaa pieninä toiveina ja pyyntöinä, jotka kaventavat uhrin elinpiiriä. Vähitellen mukaan tulee henkistä väkivaltaa. Väkivalta laajenee vähäisemmästä fyysisestä väkivallasta aina vain voimakkaampaan.

Miksi väkivaltaisesta suhteesta irtautuminen on vaikeaa?

Väkivalta ei ole aina läsnä, ja sen eteneminen on vaiheittaista. Jännityksen kasvu, pahoinpitelyt ja anteeksipyytämiset vuorottelevat ja toistuvat. Kun väkivaltaa ei välillä ole, uhri uskoo tekijän muuttuvan. Irtautumista vaikeuttavat myös pelko lähtemisen aiheuttamasta väkivallasta, huoli lasten huoltajuuden menettämisestä, taloudellinen riippuvuus väkivallan tekijästä ja väkivallan murtama itsetunto ja kyky tehdä päätöksiä. Väkivaltaisesta suhteesta irtautuminen on usein hidas prosessi.

Milloin irtautuminen tapahtuu?

Käännekohdaksi muodostuu jokin tapahtuma tai asia. Se voi olla tavallista pahempi pahoinpitely tai lapsesta herännyt huoli. Tällöin uhrin rajat tulevat vastaan ja hän havahtuu siihen, että muutos on välttämätön. Ulkopuolisen on tällöin tärkeää ymmärtää, että myös väkivaltaisen suhteen jälkeinen eroprosessi sisältää luopumista ja surua.

Irtautumisen jälkeen

Lähisuhdeväkivallan tekijän läsnäolo voi vaikuttaa uhriin lamaannuttavasti myös suhteen loppumisen jälkeen. Tämä tulee näkyviin esimerkiksi, kun keskustellaan lasten huoltajuudesta tai omaisuuden jakamisesta.

 

Auli Ojuri, tutkija-kehittäjä, YTT, Ensi- ja turvakotien liitto ry

Sari Laaksonen, kehitysjohtaja, Ensi- ja turvakotien liitto ry

Lähteitä:

- Ota väkivalta puheeksi -muistilista (STM:n julkaisuja 2008:9)
- ”Onko joku tuntemasi nainen parisuhdeväkivallan kohteena?”, Naisten Linja Suomessa ry:n julkaisema opas

Katso myös yleisohjeet kaikkia uhreja varten Traumatisoituminen-osiosta

Ohjeita poliisille

1. Huomioi, että voit olla ensimmäinen linkki väkivallan katkaisuprosessissa.
Tällöin tilanne on uhrin kannalta erittäin tärkeä.

2. Kohtaa uhri niin, että hänen on mahdollista puhua sinulle yksin. Kysy
väkivallasta suoraan, mutta ystävällisesti.

3. Anna uhrille useampi mahdollisuus kertoa tapahtuneesta, älä kiirehdi.
Kysy tilanteesta ja turvallisuudesta useammalla eri tavalla.

4. Ota uhrin kertomat asiat vakavasti. Älä syyllistä häntä väkivallan kohteeksi
joutumisesta.

5. Muista tarkistaa, missä lapset ovat, sillä pihalla tai piilossa voi olla pelkäävä
lapsi. Ota tarvittaessa yhteys lastensuojeluun tai sosiaalipäivystykseen
(lastensuojelulaki 25. §).

6. Arvioi väkivallan uhrin ja perheen välitön turvallisuuden tarve. Selvitä,
onko heidän turvallista jäädä kotiin tai palata sinne vai onko tilanteessa
käytettävä muita vaihtoehtoja. Ohjaa uhri ja hänen perheensä tarvittaessa
turvakotiin.

7. Jos kyse on seksuaalisesta tai fyysisestä väkivallasta, ohjaa uhri lääkäriin
mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen.

8. Opasta, miten rikosilmoitus tehdään ja miten lähestymiskieltoa haetaan.

9. Tunne alueesi palvelut. Kerro uhrille, mistä hän voi saada apua tulevien
väkivaltatilanteiden ehkäisemiseksi ja väkivallan lopettamiseksi.

Ohjeita oikeudenkäyntiin

1. Huomioi, että uhri saattaa tarvita tukihenkilöä.

2. Ota aina huomioon lasten tilanne, kun tehdään perhettä koskevia ratkaisuja.

3. Muista, että asian käsittely tuomioistuimessa ei saa lisätä väkivallan
uhrin turvattomuutta eikä muodostaa turvallisuusriskiä.

4. Noudata uhrin toivetta, jos hän haluaa vastaajan poistettavaksi oikeussalista
oman kuulemisensa ajaksi.

5. Huomioi, että myös oikeusprosessin merkitys väkivallan katkaisussa voi
olla suuri. Jos oikeudenkäynti pitkittyy, se vaikeuttaa väkivallasta irtautumista
ja siitä selviämistä. Pahimmillaan pitkittynyt oikeudenkäynti
mahdollistaa jopa henkisen väkivallan jatkumisen.