Tärkeitä pykäliä seksuaalirikosten ja lähisuhdeväkivallan uhrien kannalta

Yleistä

Nämä huomiot on laadittu kesäkuussa 2011 ja pohjaavat tällöin voimassa olleeseen lainsäädäntöön. Kesäkuun 1. päivänä 2011 tuli voimaan useita uhrien kannalta tärkeitä pykäliä. On huomattava, että myös aikaisemmat pykälät tulee tuntea, koska nekin tulevat vielä pitkään sovellettaviksi. Tehdäänhän erityisesti seksuaalirikoksista ilmoituksia pitkänkin ajan kuluttua teosta ja tällöin tulevat sovellettaviksi tekoaikana voimassa olleet säännökset.

1. Seksuaalirikosten uhrit

Raiskaus, Rikoslaki 20. luku, 1. § (24.7.1998/563)

"Joka pakottaa toisen sukupuoliyhteyteen käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai uhkaamalla käyttää sellaista väkivaltaa, on tuomittava raiskauksesta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.

Raiskauksesta tuomitaan myös se, joka käyttämällä hyväkseen sitä, että toinen tiedottomuuden, sairauden, vammaisuuden, pelkotilan tai muun avuttoman tilan takia on kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan, on sukupuoliyhteydessä hänen kanssaan. (13.5.2011/495)

Yritys on rangaistava". 

Huomioita pykälästä

Väkivallan käyttäminen tai väkivallalla uhkaaminen ovat  pykälän 1. momentin mukaisesti raiskausrikoksen tunnusmerkistön tekijät ja ne tulevatkin kaikille ensimmäiseksi mieleen raiskauksista puhuttaessa.

Pykälään on tullut uusi 2. momentti, joka tuli voimaan 1.6.2011. Sen mukaan sukupuoliyhteyden harjoittaminen puolustuskyvyttömän henkilön kanssa katsotaan myös raiskaukseksi riippumatta siitä, onko rikoksentekijä aikaansaanut puolustuskyvyttömyyden vai ei. Tämä puolustuskyvyttömyys voi momentin mukaan aiheutua tiedottomuudesta, sairaudesta, vammaisuudesta, pelkotilasta tai muusta avuttomasta tilasta.

Ero aikaisemmin voimassa olleeseen 2. momenttiin on juuri siinä, että aikaisemmin rikoksentekijän tuli olla aiheuttanut uhrin puolustuskyvyttömän tilan, ennenkuin rikoksentekijä voitiin tuomita raiskauksesta. Tämä puolustuskyvytön tila, johon rikoksentekijä oli uhrin saattanut aikaisemman momentin mukaan, oli uhrin tiedottomuus, pelkotila tai muu sellainen tila, jossa uhri oli kykenemätön puolustamaan itseään.

Pakottaminen seksuaaliseen tekoon, Rikoslaki 20. luku, 4. § (24.7.1998/563)

"Joka väkivallalla tai uhkauksella pakottaa toisen ryhtymään muuhun kuin 1 §:ssä tarkoitettuun seksuaaliseen tekoon tai alistumaan sellaisen teon kohteeksi ja se olennaisesti loukkaa toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta, on tuomittava pakottamisesta seksuaaliseen tekoon sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi.

Pakottamisesta seksuaaliseen tekoon tuomitaan myös se, joka käyttämällä hyväkseen sitä, että toinen tiedottomuuden, sairauden, vammaisuuden, pelkotilan tai muun avuttoman tilan takia on kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan, saa hänet ryhtymään 1 momentissa tarkoitettuun seksuaaliseen tekoon tai alistumaan sellaisen teon kohteeksi ja se olennaisesti loukkaa hänen seksuaalista itsemääräämisoikeuttaan. (13.5.2011/495)

Yritys on rangaistava". 

Huomioita pykälästä

Väkivallan käyttäminen, väkivallalla uhkaaminen tai jollakin muulla uhkaaminen ovat seksuaaliseen tekoon pakottamisen pykälän 1. momentin tunnusmerkistön tekijät. Tässä pykälässä tulee siis kyseeseen myös muulla kuin väkivallalla uhkaaminen.  

Tämä pykälä on saanut uuden 2. momentin, joka tuli voimaan 1.6.2011. Se vastaa raiskauspykälän 2. momenttia. Tämän momentin mukaan uhrin puolustuskyvyttömyyden hyväksikäyttäminen siten, että rikoksentekijä saa uhrin ryhtymään seksuaaliseen tekoon tai alistumaan sellaisen teon kohteeksi ja se olennaisesti loukkaa uhrin seksuaalista itsemääräämisoikeutta on rangaistava seksuaaliseen tekoon pakottamisena.Tämä puolustuskyvyttömyys voi momentin mukaan aiheutua uhrin tiedottomuudesta, sairaudesta, vammaisuudesta, pelkotilasta tai muusta avuttomasta tilasta.

Määritelmät, Rikoslaki 20. luku, 10. § (24.7.1998/563)

”Sukupuoliyhteydellä tarkoitetaan tässä luvussa sukupuolielimellä tapahtuvaa tai sukupuolielimeen kohdistuvaa seksuaalista tunkeutumista toisen kehoon.

Seksuaalisella teolla tarkoitetaan tässä luvussa sellaista tekoa, joka tekijä ja kohteena oleva henkilö sekä teko-olosuhteet huomioon ottaen on seksuaalisesti olennainen. (20.5.2011/540)

Huomioita pykälästä

Seksuaalisen teon määritelmä on muuttunut  1.6.2011. Enää ei edellytetä, että tekijän on tavoiteltava seksuaalista kiihotusta tai tyydytystä.

2. Lähisuhdeväkivallan uhrit

Pahoinpitely, Rikoslaki 21. luku 5. § (21.4.1995/578)

”Joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan, on tuomittava pahoinpitelystä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Yritys on rangaistava”.

Huomioita lähisuhdeväkivallasta

Lähisuhdeväkivaltaan sisältyy usein monia rikoslain eri pykälissä mainittuja tekoja, mm. pahoinpitelyjä, seksuaalirikoksia, laittomia uhkauksia, kunnianloukkauksia, vapaudenriistoja ja vahingontekoja. Lähisuhdeväkivallan uhreilla ei useinkaan ole tietoa siitä, että monet heihin kohdistuvat teot ovat rangaistavia.

Pahoinpitelypykälän mukaan myös henkinen väkivalta on rikosoikeudellisesti rangaistava teko. Lain säännöksen mukaan  ” taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä ym. on tuomittava pahoinpitelystä”. Terveyden vahingoittuminen, joko fyysinen tai psyykkinen ja syy-yhteys tämän terveyden vahingoittumisen ja tekijän teon välillä täytyy olla todennettavissa, jotta teosta voitaisiin rangaista. Henkisen väkivallan rangaistavuus periaatteessa on uhrien kannalta tärkeä tieto, vaikka sen soveltaminen käytännössä onkin vaikeaa.

Lievä pahoinpitely, Rikoslaki 21. luku,7. § (21.4.1995/578)

"Jos pahoinpitely, huomioon ottaen väkivallan, ruumiillisen koskemattomuuden loukkauksen tai terveyden vahingoittamisen vähäisyys taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä pahoinpitelystä sakkoon".

Huomioita pykälästä

Sellaisen teon osalta, joka luokitellaan lieväksi pahoinpitelyksi, on hyvä huomata Korkeimman oikeuden päätös KKO 1993:151. Tämän mukaan lapsen tukistaminen ja luunappien antaminen on ollut lievä pahoinpitely.

Syyteoikeus (lievästä pahoinpitelystä), Rikoslaki 21. luku 16. § (13.5.2011/441)

"Syyttäjä saa nostaa syytteen lievästä pahoinpitelystä vain, jos asianomistaja ilmoittaa rikoksen syytteeseen pantavaksi taikka teko on kohdistunut:

1) kahdeksaatoista vuotta nuorempaan henkilöön;

2) tekijän aviopuolisoon tai entiseen aviopuolisoon, sisarukseen tai sukulaiseen suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa taikka henkilöön, joka asuu tai on asunut tekijän kanssa yhteistaloudessa tai on tai on ollut muuten näihin rinnastettavan henkilökohtaisen suhteen takia hänelle läheinen; taikka

3) henkilöön hänen työtehtäviensä vuoksi eikä rikoksentekijä kuulu työpaikan henkilöstöön.

Syyttäjä saa nostaa syytteen vammantuottamuksesta vain, jos asianomistaja ilmoittaa rikoksen syytteeseen pantavaksi".

Huomioita pykälästä

Muutokset syyteoikeuteen ovat laissa 1082/2010 ja ne ovat tulleet voimaan 1.1.2011. Senja-aineiston kannalta tässä kiinnittyy huomio erityisesti lähisuhdeväkivallan uhreihin kohdassa 2.  

3. Vammaiset uhrit

Raiskaus, Rikoslaki 20. luku, 1. § (24.7.1998/563)

"Joka pakottaa toisen sukupuoliyhteyteen käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai uhkaamalla käyttää sellaista väkivaltaa, on tuomittava raiskauksesta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.

Raiskauksesta tuomitaan myös se, joka käyttämällä hyväkseen sitä, että toinen tiedottomuuden, sairauden, vammaisuuden, pelkotilan tai muun avuttoman tilan takia on kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan, on sukupuoliyhteydessä hänen kanssaan. (13.5.2011/495)

Yritys on rangaistava".

Huomioita pykälästä vammaisten uhrien osalta

Raiskauspykälän uudessa 2. momentissa mainitaan erityisesti myös sen hyväksikäyttäminen, että uhri vammaisuuden takia on kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan ja tekijä on sukupuoliyhteydessä uhrin kanssa. Tämä momentti on tullut voimaan 1.6.2011. 

Seksuaalinen hyväksikäyttö, Rikoslaki 20. luku, 5. § (24.7.1998/563)

"Joka asemaansa hyväksikäyttäen taivuttaa sukupuoliyhteyteen tai ryhtymään muuhun seksuaalista itsemääräämisoikeutta olennaisesti loukkaavaan seksuaaliseen tekoon tai alistumaan sellaisen teon kohteeksi

1) kahdeksaatoista vuotta nuoremman henkilön, joka on koulussa tai muussa laitoksessa hänen määräysvaltansa tai valvontansa alainen taikka muussa niihin rinnastettavassa alisteisessa suhteessa häneen,

2) kahdeksaatoista vuotta nuoremman henkilön, jonka kyky itsenäisesti päättää seksuaalisesta käyttäytymisestään on hänen kypsymättömyytensä sekä osapuolten ikäeron vuoksi olennaisesti heikompi kuin tekijällä, käyttämällä törkeästi väärin tämän kypsymättömyyttä,

3) henkilön, joka on hoidettavana sairaalassa tai muussa laitoksessa ja jonka kyky puolustaa itseään on sairauden, vammaisuuden tai muun heikkoudentilan vuoksi olennaisesti heikentynyt, tai

4) henkilön, joka on hänestä erityisen riippuvainen, käyttämällä törkeästi väärin tätä riippuvuussuhdetta tekijästä,

on tuomittava seksuaalisesta hyväksikäytöstä sakkoon tai vankeuteen enintään neljäksi vuodeksi.

2 momentti on kumottu L:lla 13.5.2011/495.

Yritys on rangaistava". 

Huomioita pykälästä vammaisten uhrien osalta

Pykälässä on kaksi kohtaa, jotka on hyvä huomata erityisesti vammaisten uhrien kohdalla. Kohdassa 3 uhrina mainitaan henkilö, joka on hoidettavana sairaalassa tai muussa laitoksessa ja jonka kyky puolustaa itseään mm. vammaisuuden vuoksi on olennaisesti heikentynyt ja kohdassa 4 uhrina mainitaan henkilö, joka on tekijästä erityisen riippuvainen ja tekijä käyttää törkeästi väärin tätä riippuvaisuussuhdetta.

4. Nuoret uhrit

Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, Rikoslaki 20. luku, 6. § (20.5.2011/540)

”Joka koskettelemalla tai muulla tavoin tekee kuuttatoista vuotta nuoremmalle lapselle seksuaalisen teon, joka on omiaan vahingoittamaan tämän kehitystä, tai saa tämän ryhtymään sellaiseen tekoon, on tuomittava lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitaan myös se, joka on sukupuoliyhteydessä kuuttatoista vuotta nuoremman lapsen kanssa, jos rikos ei 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ole kokonaisuutena arvostellen törkeä. Lisäksi lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitaan se, joka menettelee 1 momentissa tai edellä tässä momentissa tarkoitetulla tavalla kuusitoista mutta ei kahdeksantoista vuotta täyttäneen lapsen kanssa, jos tekijä on lapsen vanhempi tai vanhempaan rinnastettavassa asemassa lapseen nähden sekä asuu lapsen kanssa samassa taloudessa.

Yritys on rangaistava”.

Huomioita pykälästä

Uusi pykälä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuli voimaan 1.6.2011. Tämän mukaan tunnusmerkistön muodostavat koskettelu tai muu seksuaalinen teko, joka on omiaan vahingoittamaan lapsen kehitystä ja jonka kohteena tai tekijäksi houkuteltuna alle 16-vuotias on.  Sukupuoliyhteys on siirtynyt pääsääntöisesti törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistöön.

Tärkeää on huomata, että kummankin lain, sekä aikaisemman että uuden lain esitöissä mainitaan, että seksuaalisesti latautuneiden tapahtumien tai asioiden kertominen lapselle täyttää lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistön. Uuden lain esitöissä on lisäksi mainittu seksuaalisväritteisten viestien lähettäminen lapselle.

Törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, Rikoslaki 20. luku, 7. § (20.5.2011/540) 

”Jos

1) tekijä on sukupuoliyhteydessä kuuttatoista vuotta nuoremman lapsen tai 6 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa kuusitoista mutta ei kahdeksantoista vuotta täyttäneen lapsen kanssa taikka

2) lapsen seksuaalisessa hyväksikäytössä

a) kohteena on lapsi, jolle rikos lapsen iän tai kehitystason vuoksi on omiaan aiheuttamaan erityistä vahinkoa,

b) rikos tehdään erityisen nöyryyttävällä tavalla tai

c) rikos on omiaan aiheuttamaan erityistä vahinkoa lapselle hänen tekijää kohtaan tuntemansa erityisen luottamuksen tai muuten tekijästä erityisen riippuvaisen asemansa vuoksi,

ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.

Yritys on rangaistava”.

Huomioita pykälästä

Uusi pykälä törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuli voimaan 1.6.2011. Sen mukaan sukupuoliyhteys katsotaan lähtökohtaisesti törkeäksi lapsen seksuaaliseksi hyväksikäytöksi. Jos teko ei kuitenkaan ole kokonaisuutena arvostellen törkeä, kyse on lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Lisäksi törkeän hyväksikäytön tunnusmerkkejä ovat, kuten edellisessäkin laissa, lapsen iän tai kehitystason vuoksi aiheutunut erityinen vahinko, rikoksen erityisen nöyryyttävä tekotapa tai lapsen tekijää kohtaan tuntema erityinen luottamus tai riippuvainen asema, mikä on omiaan aiheuttamaan erityistä vahinkoa lapselle.

Lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin, Rikoslaki 20. luku, 8b. § (20.5.2011/540)

”Joka ehdottaa tapaamista tai muuta kanssakäymistä lapsen kanssa siten, että ehdotuksen sisällöstä tai olosuhteista muuten ilmenee tekijän tarkoituksena olevan 17 luvun 18 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla valmistaa kuvia tai kuvatallenteita, joissa sukupuolisiveellisyyttä loukkaavasti esitetään lasta, taikka kohdistaa lapseen tämän luvun 6 tai 7 §:ssä tarkoitettu rikos, on tuomittava lapsen houkuttelemisesta seksuaalisiin tarkoituksiin sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, lapsen houkuttelemisesta seksuaalisiin tarkoituksiin tuomitaan myös se, joka houkuttelee kahdeksaatoista vuotta nuoremman henkilön ryhtymään sukupuoliyhteyteen tai muuhun seksuaaliseen tekoon 8 a §:ssä tarkoitetulla tavalla taikka esiintymään sukupuolisiveellisyyttä loukkaavassa järjestetyssä esityksessä.

Edellä 2 momentissa tarkoitetun rikoksen yritys on rangaistava”.

Huomioita pykälästä

Lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin on säädetty rangaistavaksi 1.6.2011 alkaen. Rikoksen täyttyminen ei edellytä sitä, että rikoksentekijä ja lapsi tapaisivat tai että muu kanssakäyminen tapahtuisi. Lain esitöiden mukaan rikoksentekijän menettely on rangaistavaa jo silloin, kun hän ehdottaa kanssakäymistä eikä rangaistavuuden edellytyksenä ole myöskään tapaamisesta tai muusta kanssakäymisestä sopiminen.

Seksuaalinen hyväksikäyttö, Rikoslaki 20. luku, 5. § (24.7.1998/563)

”Joka asemaansa hyväksikäyttäen taivuttaa sukupuoliyhteyteen tai ryhtymään muuhun seksuaalista itsemääräämisoikeutta olennaisesti loukkaavaan seksuaaliseen tekoon tai alistumaan sellaisen teon kohteeksi

1) kahdeksaatoista vuotta nuoremman henkilön, joka on koulussa tai muussa laitoksessa hänen määräysvaltansa tai valvontansa alainen taikka muussa niihin rinnastettavassa alisteisessa suhteessa häneen,

2) kahdeksaatoista vuotta nuoremman henkilön, jonka kyky itsenäisesti päättää seksuaalisesta käyttäytymisestään on hänen kypsymättömyytensä sekä osapuolten ikäeron vuoksi olennaisesti heikompi kuin tekijällä, käyttämällä törkeästi väärin tämän kypsymättömyyttä,

3) henkilön, joka on hoidettavana sairaalassa tai muussa laitoksessa ja jonka kyky puolustaa itseään on sairauden, vammaisuuden tai muun heikkoudentilan vuoksi olennaisesti heikentynyt, tai

4) henkilön, joka on hänestä erityisen riippuvainen, käyttämällä törkeästi väärin tätä riippuvuussuhdetta tekijästä,

on tuomittava seksuaalisesta hyväksikäytöstä sakkoon tai vankeuteen enintään neljäksi vuodeksi.

2 momentti on kumottu L:lla 13.5.2011/495.

Yritys on rangaistava”.

Huomioita pykälästä nuorten uhrien osalta

Seksuaalisen hyväksikäytön pykälässä on kaksi erityistä, nuoria uhreja koskevaa kohtaa.  Kohdassa 1 uhrina mainitaan alle 18-vuotias, joka koulussa tai muussa laitoksessa on tekijän määräysvallan alainen tai muussa alisteisessa suhteessa häneen ja kohdassa 2 uhrina mainitaan alle 18-vuotias, jonka kyky päättää seksuaalisesta käyttäytymisestään on hänen kypsymättömyytensä ja osapuolten ikäeron vuoksi olennaisesti heikompi kuin tekijällä ja tekijä käyttää törkeästi väärin tätä kypsymättömyyttä.

5. Maahanmuuttajataustaiset uhrit

Huomioita maahanmuttajataustaisista uhreista

Maahanmuuttajataustaisilla uhreilla ei välttämättä ole lainkaan käsitystä siitä, että heihin kohdistuva lähisuhdeväkivalta on rikos, seksuaalirikoksista puhumattakaan.

Ihmiskauppa muodostaa vielä oman ongelmansa. Sen uhrit eivät yleensä tule poliisiasemalle ilmoittautumaan ja vaatimaan tekijälle rangaistusta vaan sen havaitseminen täytyy tapahtua muulla tavoin.

Rangaistuksen koventamisperusteista

Koventamisperusteet, Rikoslaki 6. luku, 5. § (13.6.2003/515)

”Rangaistuksen koventamisperusteita ovat:

1) rikollisen toiminnan suunnitelmallisuus;

2) rikoksen tekeminen vakavien rikosten tekemistä varten järjestäytyneen ryhmän jäsenenä;

3) rikoksen tekeminen palkkiota vastaan;

4) rikoksen tekeminen rotuun, ihonväriin, syntyperään, kansalliseen tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen perustuvasta vaikuttimesta taikka niihin rinnastettavasta muusta vaikuttimesta; ja (13.5.2011/511)

5) tekijän aikaisempi rikollisuus, jos sen ja uuden rikoksen suhde rikosten samankaltaisuuden johdosta tai muuten osoittaa tekijässä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä.

Huomioita pykälästä

Pykälän 4. kohta on muuttunut 1.6.2011 alkaen. Rangaistuksen koventamisperusteet tulevat kyseeseen useiden uhriryhmien kohdalla. Mm. rikoksen tekeminen siihen perustuvasta vaikuttimesta, että uhri on maahanmuuttajataustainen, vammainen tai kuuluu seksuaalivähemmistöön.

Syyteoikeuden vanhentumisesta seksuaalirikoksissa

Yleinen vanhentuminen

Syyteoikeuden vanhentuminen, Rikoslaki 8. luku, 1. §, 1.-3. momentit (11.4.2003/297)

”Oikeus syyttää rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on elinkautinen vankeus, ei vanhennu. (11.4.2008/212)

Syyteoikeus vanhentuu, jollei syytettä ole nostettu

1) kahdessakymmenessä vuodessa, jos rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vankeutta määräajaksi yli kahdeksan vuoden,

2) kymmenessä vuodessa, jos ankarin rangaistus on yli kaksi vuotta ja enintään kahdeksan vuotta vankeutta,

3) viidessä vuodessa, jos ankarin rangaistus on yli vuosi ja enintään kaksi vuotta vankeutta, ja

4) kahdessa vuodessa, jos ankarin rangaistus on enintään vuosi vankeutta, sakkoa tai rikesakko. (27.8.2010/755)

L:lla 755/2010 muutettu 4 kohta tulee voimaan lailla säädettävänä ajankohtana. Aiempi sanamuoto kuuluu:

4) kahdessa vuodessa, jos ankarin rangaistus on enintään vuosi vankeutta tai sakkoa.

Ankarimmalla rangaistuksella tarkoitetaan sitä rangaistusta, joka tekoon sovellettavassa rangaistussäännöksessä on säädetty enimmäisrangaistukseksi”.

Erityinen vanhentuminen:

Syyteoikeuden vanhentuminen, Rikoslaki 8. luku, 1. §, 5. momentti (20.5.2011/540)

 ”Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön syyteoikeus vanhentuu aikaisintaan, kun asianomistaja täyttää kaksikymmentäkahdeksan vuotta. Sama koskee kahdeksaatoista vuotta nuorempaan henkilöön kohdistunutta raiskausta, törkeää raiskausta, pakottamista sukupuoliyhteyteen, pakottamista seksuaaliseen tekoon, seksuaalista hyväksikäyttöä, paritusta, törkeää paritusta, ihmiskauppaa ja törkeää ihmiskauppaa. Syyteoikeus vanhentuu rikoksen kohteena olleen henkilön täyttäessä kaksikymmentäkolme vuotta, jos kysymyksessä on 20 luvun 8 b §:n 2 momentissa tarkoitettu lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin”.

Huomioita pykälästä

Seksuaalirikokset vanhentuvat pääsääntöisesti 10 ja 20 vuodessa riippuen siitä, onko kyseessä rikoksen ns. tavallinen vaiko törkeä tekotapa. Nämä vanhentumisajat ovat tulleet voimaan 1.1.1999.

Alaikäisiin kohdistuneiden seksuaalirikosten osalta on säädetty 1.1.2006 voimaan tulleella säännöksellä, että lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön syyteoikeus vanhentuu aikaisintaan, kun asianomistaja täyttää 28 vuotta. Sama koskee 18 vuotta nuorempaan henkilöön kohdistunutta raiskausta, törkeää raiskausta ja pakottamista sukupuoliyhteyteen. Tätä säännöstä sovelletaan 1.1.2006 ja sen jälkeen tapahtuneisiin rikoksiin (1161/2005).

Nyt tähän pykälään on tullut uusi  5. momentti, joka tuli voimaan 1.6.2011 ja sitä sovelletaan siis 1.6.2011 ja sen jälkeen tapahtuneisiin rikoksiin. Tähän momenttiin on lisätty rikoksia, joilla on tämä erityinen vanhentumisaika. Momentin mukaan lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön syyteoikeus vanhentuu aikaisintaan, kun asianomistaja täyttää 28 vuotta. Sama koskee 18 vuotta nuorempaan henkilöön kohdistunutta raiskausta, törkeää raiskausta, pakottamista sukupuoliyhteyteen, pakottamista seksuaaliseen tekoon, seksuaalista hyväksikäyttöä, paritusta, törkeää paritusta, ihmiskauppaa ja törkeää ihmiskauppaa.

Ja vielä vuoden 2011 uudistuksena on lisäys em. 5 momenttiin, jonka mukaan syyteoikeus vanhentuu rikoksen kohteena olleen henkilön täyttäessä 23 vuotta, jos kysymyksessä on 20 luvun 8b §:n 2 mom. tarkoitettu lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin. Voimaantulo tässäkin tapauksessa on 1.6.2011.

Päivi Vilkki, varatuomari, projektivastaava, Senja-projekti