Traumatisoituminen

Traumatisoitunut uhri tai todistaja saattaa toimia eri tavalla kuin tavallisesti. Oikea tieto psyykkisestä traumasta ja sen vaikutuksista auttaa ymmärtämään traumatisoitunutta henkilöä ja helpottaa työskentelyä hänen kanssaan.

Ketkä voivat traumatisoitua?

Kaikki henkilöt, jotka ovat kokeneet voimakkaan, yllättävän ja kärsimystä tuottavan tilanteen. Joutuminen rikoksen tai onnettomuuden uhriksi tai silminnäkijäksi voi traumatisoida ihmisen.

Mitä traumaattinen kriisi tarkoittaa?

Traumaattinen kriisi on voimakas fyysinen ja psyykkinen stressitila, jonka seurauksena ihminen toimii eri tavalla kuin hän muutoin toimisi.

Toimintakyky

Uhkatilanteessa ihminen toimii vaistonvaraisesti. Autonominen hermosto käynnistää puolustusmekanismit: taistelun tai pakenemisen. Jos uhka on liian suuri, ihminen lamaantuu. Puolustusreaktioiden tarkoituksena on varmistaa hengissä pysyminen, ja niihin ei voi vaikuttaa tahdonalaisesti. Hermosto päättelee silmänräpäyksessä, miten ihmisen on parasta toimia eloonjäämisen kannalta.

Muisti

Tavallisesti asiat tallentuvat muistiin siten, että niistä on mahdollista muodostaa looginen kertomus. Traumaattisessa tilanteessa muistiin tallentuvat kuitenkin hengen säilyttämisen kannalta tärkeät asiat. Niitä on vaikea tavoittaa tietoisesti ja pukea sanoiksi. Traumasta kärsivän henkilön voi olla vaikea muodostaa yhtenäistä kertomusta tapahtuneesta.

Tunteet

Rikoksen uhri tuntee usein syyllisyyttä ja häpeää. Syyllisyydentunne toimii suojana täydelliselle avuttomuuden tunteelle. Uhrin pitäisi hyväksyä ajatus, että hänelle voi tapahtua pahoja asioita, eikä hän voi vaikuttaa niihin.

Ikäkaudet

Traumaattinen kokemus vaikuttaa eri tavoin eri ikäkausina. Erityisesti lapsena tai nuorena koettu hoitamaton trauma voi vaikeuttaa kasvua ja kehitystä monin tavoin.

Yksilöllinen vaikutus

Trauman vaikutukset ovat yksilöllisiä. Yksittäisen trauman vaikutukset ovat erilaisia kuin pitkään jatkuneen traumaattisen tilanteen vaikutukset.

 

Hannaleena Kuukari, psykoterapeutti, Raiskauskriisikeskus Tukinainen

Heli Heinjoki, kriisi- ja traumapsykoterapeutti (et), YTM, kriisityön kehittämispäällikkö, Raiskauskriisikeskus Tukinainen 

Ohjeita poliisille

1. Selvitä ennen kuulustelun aloittamista, onko kuulustelijan sukupuolella merkitystä uhrille. Noudata uhrin toivetta mahdollisuuksien mukaan.

2. Kerro kuulustelun aluksi uhrille, että velvollisuutenasi on toimia puolueettomana tutkijana. Siksi joudut ehkä esittämään epämiellyttäviä kysymyksiä, jotka on pakko selvittää asian hoitamiseksi.

3. Puhuttele uhria puolueettoman kohteliaasti ja ystävällisesti.

4. Varaa asian selvittelyyn riittävästi aikaa, jotta uhri ehtii muodostaa tapahtumasta kokonaisen kertomuksen. Pidä tarvittaessa taukoja.

5. Kerro oikeudesta ilmaiseen oikeudenkäyntiavustajaan ja tukihenkilöön niin selvästi, että uhri varmasti ymmärtää oikeutensa. Anna uhrille esim. Senja-kansion lehtinen Ohjeita uhrille maksuttomasta oikeudenkäyntiavustajasta ja tukihenkilöstä.

6. Kerro myös, että kuulustelua voidaan siirtää, jos uhri haluaa kutsua paikalle avustajan ja se on tutkinnallisista syistä mahdollista. Avustaja on seksuaalirikoksen ja lähisuhdeväkivallan uhrille maksuton.

7. Kerro, mitä merkitystä uhrin mahdollisesti esittämällä rangaistusvaatimuksella tai vahingonkorvausvaatimuksella on maksuttoman oikeudenkäyntiavustajan saamiselle oikeudenkäyntiin.

8. Ohjaa uhri soittamaan neuvontaa ja tukea antaviin tahoihin. Anna hänelle Senja-kansion lista neuvontaa ja tukea antavista tahoista.

9. Ota huomioon traumaattisen kokemuksen vaikutus muistiin ja toimintakykyyn. Anna kaikki tiedot sekä suullisesti että kirjallisesti.

10. Rohkaise uhria tulevan oikeudenkäynnin suhteen.

Ohjeita oikeudenkäyntiin

1. Selvitä ennen oikeudenkäyntiä, toivooko uhri erillisjärjestelyjä, kuten erillistä odotustilaa.

2. Sijoita uhri istumaan niin, että hänellä ei ole katsekontaktia tekijään. Käytä apuna esimerkiksi sermiä.

3. Esitä kysymykset kunnioittavasti ja ystävällisesti.

4. Varaa uhrin kertomukselle riittävästi aikaa. Ota huomioon traumaattisen kokemuksen vaikutus muistiin ja toimintakykyyn. Pidä tarvittaessa taukoja.

5. Noudata uhrin toivetta, jos hän haluaa vastaajan poistettavaksi salista oman kuulemisensa ajaksi.

6. Estä vastaajan puolelta esitetyt epäasialliset kysymykset.