Maahanmuuttajataustaisen uhrin kohtaaminen
Maahanmuuttajataustaisissa perheissä voi esiintyä lähisuhdeväkivallan lisäksi niin sanottuihin haitallisiin perinteisiin liittyvää väkivaltaa. Perinteiden muodot täytyy tuntea, jotta niihin liittyvään väkivaltaan päästään puuttumaan.
Keitä maahanmuuttajat ovat?
Maahanmuuttajat voivat olla kantasuomalaisten perheenjäseniä, maahanmuuttajaperheen jäseniä, kiintiöpakolaisia, turvapaikanhakijoita, paluumuuttajia, opiskelijoita, työperäisiä maahanmuuttajia tai laittomasti maassa olevia ihmisiä.
Lähisuhdeväkivalta
Maahanmuuttajataustaisissa perheissä voi esiintyä samanlaista lähisuhdeväkivaltaa kuin kantasuomalaisissakin perheissä. Maahanmuuttajataustainen uhri voi olla kantasuomalaista vaikeammassa asemassa, jos hänen suomenkielen taitonsa on heikko tai hän tuntee huonosti suomalaiset peruspalvelut. Usein häneltä puuttuu myös tieto siitä, että lähisuhdeväkivalta on Suomessa rikos. Maahanmuuttajataustainen uhri ei välttämättä aina myöskään luota viranomaisiin.
Väkivallan erityispiirteet
Kunniaan liittyvä väkivalta:
Kyse on fyysisestä tai henkisestä väkivallasta tilanteessa, jossa henkilöä epäillään yhteisöllisten siveysperiaatteiden loukkaamisesta. Epäilty teko aiheuttaa julkista häpeää miesvaltaisen ja -johtoisen arvomaailman näkökulmasta. Kunniaan liittyvä väkivalta tulee esiin kontrollina, alistamisena, fyysisenä väkivaltana, ääritapauksessa murhana tai itsemurhaan pakottamisena.
Pakkoavioliitto:
Vanhempien tai suvun järjestämä avioliitto, jota vastustaa joko toinen osapuoli tai molemmat. Pakkoavioliitto saattaa liittyä perheen taloudellisiin intresseihin tai kunniakäsitteisiin. Joskus pakkoavioliittoa voidaan käyttää myös oleskeluluvan tai kansalaisuuden saamiseksi.
Moniavioisuus:
Henkilöllä on samanaikaisesti useampia puolisoja. Suomessa moniavioisuus ilmenee tavallisesti siten, että henkilöllä on siviililain mukaan virallisesti vain yksi puoliso, mutta sen lisäksi on solmittu muita avioliitoja uskonnollisten perinteiden mukaisesti.
Myötäjäisiin liittyvä väkivalta:
Myötäjäiset ovat sulhasen perheelle maksettua rahaa tai arvolahjoja.
Liian pienet myötäjäiset voivat johtaa järjestetyn avioliiton purkamiseen ja väkivaltaan. Avioerotilanteessa myötäjäiset on palautettava morsiamen perheelle.
Tyttöjen ympärileikkaus eli sukuelinten silpominen:
Tyttöjen sukupuolielinten silpominen perustellaan naisen asemaan tai kulttuuriin liittyvillä syillä. Ympärileikkaus aiheuttaa uhrille fyysisiä ja psyykkisiä ongelmia. Suomessa asuville nuorille tytöille voidaan tehdä ympärileikkaus ulkomailla esimerkiksi kesälomamatkalla.
Ihmiskauppa:
Voi olla järjestäytynyttä rikollisuutta tai yksittäisen henkilön tekemää. Ihmiskauppa voi olla seksuaalisessa hyväksikäyttötarkoituksessa tapahtuvaa, pakkotyöhön tai muihin ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin saattamista tai elinten tai kudosten kauppaa.
Rasistisesti motivoitunut väkivalta:
Johtuu henkilön ihonväristä, syntyperästä, kansallisuudesta tai etnisestä alkuperästä.
Naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta sodissa, konflikteissa ja pakolaisolosuhteissa:
Tällaisen väkivallan ilmenemismuotoja voivat olla jäsenten silpominen ja seksuaalinen väkivalta.
Natalie Gerbert, Voimavarakeskus Monikan johtaja, Monika-Naiset liitto ry
Ljudmila Kettunen, turvakodin johtaja, Monika-Naiset liitto ry
Senja-projekti 2009-2011, rahoittajana Raha-automaattiyhdistys
Maahanmuuttajataustaisen uhrin kohtaaminen. Katso myös yleisohjeet kaikkia uhreja varten Traumatisoituminen-osiosta
Ohjeita poliisille
1. Selvitä, tarvitseeko uhri tulkkia. Hanki luotettava tulkki ja tee tulkin ajanvaraus ajoissa. Kysy uhrilta mahdollisista kulttuurisista ja poliittisista esteistä, jotka saattavat liittyä tulkin käyttöön.
2. Käytä ammattitulkkia, älä puolisoa, lapsia, sukulaisia tai tuttavia. Naisuhrin kanssa on hyvä käyttää naistulkkia. Joissakin tapauksissa samasta etnisestä yhteisöstä olevaa tulkkia ei pidetä luotettavana.
3. Ota huomioon uhrin tulkkausta koskeva palaute. Varmista, ymmärtääkö uhri tulkin murretta, kirjakieltä tai ammattisanastoa.
4. Huomioi, että uhri saattaa tarvita suullisen tai kirjallisen käännöksen viranomaispäätöksestä tai sen yhteenvedosta.
5. Huomioi, että keskusteluun tarvitaan kaksinkertainen aika, kun käytetään tulkkia.
6. Käytä selkeää kieltä ja selitä huolellisesti käyttämäsi termit, kuten vahingonkorvausvaatimus.
7. Tiedosta, että uhrin ja hänen läheistensä on vaikea puhua sukulaisistaan. Kiinnitä myös erityistä huomiota uhrin ja hänen läheistensä turvallisuuden turvaamiseen poliisitutkinnan aikana.
8. Kysy uhrilta yksittäisistä teoista. Selitä samalla, mitä tarkoitat. Maahanmuuttajataustainen uhri ei välttämättä tunne erilaisia väkivallan muotoja, jos lähisuhdeväkivalta ei ole ollut rikos hänen kotimaassaan.
9. Huomioi, että uhri ei välttämättä osaa lukea eikä kirjoittaa.
10. Muista, että tukihenkilön mukanaolo on uhrille erityisen tärkeää.
11. Jos poliisi hälytetään kotiin, varmista, että uhri ymmärtää suomea tai saa tulkin välityksellä tiedon, mitä tapahtuu. Esimerkiksi jos pahoinpitelijä viedään pois asunnosta, uhrille pitää kertoa, milloin tämä vapautuu.
12. Kotihälytystilanteissa kiinnitä huomiota ihmiskaupan uhrin tunnistamiseen. Tarkista, ovatko henkilöiden asiakirjat kunnossa.
13. Kun olet uhrin mukana kotona noutamassa hänen henkilökohtaisia tavaroitaan, huolehdi, että hän ottaa mukaan paperinsa ja lääkkeensä.
14. Itsemurhatapauksissa kiinnitä huomiota myös teon taustoihin eli onko itsemurhalla mahdollisesti yhteyttä kunniaväkivaltaan.
15. Enemmän traumatisoitumisesta
Ohjeita oikeudenkäyntiin
1. Selvitä, tarvitseeko uhri tulkkia. Hanki luotettava tulkki ja tee tulkin ajanvaraus ajoissa. Järjestä kummallekin osapuolelle oma tulkki. Kysy uhrilta mahdollisista kulttuurisista ja poliittisista esteistä, jotka saattavat liittyä tulkin käyttöön.
2. Käytä ammattitulkkia, älä puolisoa, lapsia, sukulaisia tai tuttavia. Naisuhrin kanssa on hyvä käyttää naistulkkia. Joissakin tapauksissa samasta etnisestä yhteisöstä olevaa tulkkia ei pidetä luotettavana.
3. Ota huomioon uhrin tulkkausta koskeva mahdollinen palaute. Varmista, ymmärtääkö uhri tulkin murretta, kirjakieltä tai ammattisanastoa.
4. Huomioi, että uhri saattaa tarvita suullisen tai kirjallisen käännöksen viranomaispäätöksestä tai sen yhteenvedosta.
5. Varmista, että uhrin ei tarvitse nähdä tekijää. Se on erityisen tärkeää, jos kyse on kunniaan liittyvästä väkivallasta.
6. Varaa tavallista enemmän aikaa maahanmuuttajataustaisen uhrin kanssa, varsinkin, jos asiassa käytetään tulkkia. Uhrit pyrkivät usein myös puhumaan asian ympäriltä, koska sukulaisista on vaikea puhua.
7. Enemmän traumatisoitumisesta
Koonnut:
Päivi Vilkki, varatuomari, projektivastaava, Senja-projekti 2009-2011, Raiskauskriisikeskus Tukinainen, Tukinainen ry, rahoittajana Raha-automaattiyhdistys ry
Muutokset:
Katriina Sorsa, varatuomari, hankekoordinattori, www.senjanetti.fi -hanke 2017-2018, Raiskauskriisikeskus Tukinainen, Tukinainen ry, rahoittajana oikeusministeriö