Traumatisoituminen
Traumatisoitunut uhri tai todistaja saattaa toimia eri tavalla kuin tavallisesti. Oikea tieto psyykkisestä traumasta ja sen vaikutuksista auttaa ymmärtämään traumatisoitunutta henkilöä ja helpottaa työskentelyä hänen kanssaan.
Ketkä voivat traumatisoitua?
Kaikki henkilöt, jotka ovat kokeneet voimakkaan, yllättävän ja kärsimystä tuottavan tilanteen. Joutuminen rikoksen tai onnettomuuden uhriksi tai silminnäkijäksi voi traumatisoida ihmisen.
Mitä traumaattinen kriisi tarkoittaa?
Traumaattinen kriisi on voimakas fyysinen ja psyykkinen stressitila, jonka seurauksena ihminen toimii eri tavalla kuin hän muutoin toimisi.
Toimintakyky
Uhkatilanteessa ihminen toimii vaistonvaraisesti. Autonominen hermosto käynnistää puolustusmekanismit: taistelun tai pakenemisen. Jos uhka on liian suuri, ihminen lamaantuu. Puolustusreaktioiden tarkoituksena on varmistaa hengissä pysyminen, ja niihin ei voi vaikuttaa tahdonalaisesti. Hermosto päättelee silmänräpäyksessä, miten ihmisen on parasta toimia eloonjäämisen kannalta.
Muisti
Tavallisesti asiat tallentuvat muistiin siten, että niistä on mahdollista muodostaa looginen kertomus. Traumaattisessa tilanteessa muistiin tallentuvat kuitenkin hengen säilyttämisen kannalta tärkeät asiat. Niitä on vaikea tavoittaa tietoisesti ja pukea sanoiksi. Traumasta kärsivän henkilön voi olla vaikea muodostaa yhtenäistä kertomusta tapahtuneesta.
Tunteet
Rikoksen uhri tuntee usein syyllisyyttä ja häpeää. Syyllisyydentunne toimii suojana täydelliselle avuttomuuden tunteelle. Uhrin pitäisi hyväksyä ajatus, että hänelle voi tapahtua pahoja asioita, eikä hän voi vaikuttaa niihin.
Ikäkaudet
Traumaattinen kokemus vaikuttaa eri tavoin eri ikäkausina. Erityisesti lapsena tai nuorena koettu hoitamaton trauma voi vaikeuttaa kasvua ja kehitystä monin tavoin.
Yksilöllinen vaikutus
Trauman vaikutukset ovat yksilöllisiä. Yksittäisen trauman vaikutukset ovat erilaisia kuin pitkään jatkuneen traumaattisen tilanteen vaikutukset.
Hannaleena Kuukari, psykoterapeutti, Raiskauskriisikeskus Tukinainen
Heli Heinjoki, kriisi- ja traumapsykoterapeutti (et), YTM, kriisityön kehittämispäällikkö, Raiskauskriisikeskus Tukinainen
Senja-projekti 2009-2011, Raiskauskriisikeskus Tukinainen, Tukinainen ry, rahoittajana Raha-automaattiyhdistys ry
Ohjeita poliisille
1. Selvitä ennen kuulustelun aloittamista, onko kuulustelijan sukupuolella merkitystä uhrille.
2. Suorita kuulustelut ilman aiheetonta viivästystä sen jälkeen, kun rikosilmoitus on tehty.
3. Arvioi, onko kuulustelu suoritettava erityisen suojelun tarpeessa olevien uhrien osalta heille suunnitelluissa tiloissa ja onko saman henkilön syytä suorittaa kaikki uhrin kuulustelut.
4. Arvioi, onko uhrin kuulustelu tallennettava ääni- ja/tai kuvatallenteeseen.
5. Kerro kuulustelun aluksi uhrille, että velvollisuutenasi on toimia puolueettomana tutkijana. Siksi joudut ehkä esittämään epämiellyttäviä kysymyksiä, jotka on pakko selvittää asian hoitamiseksi.
6. Puhuttele uhria puolueettoman kohteliaasti ja ystävällisesti.
7. Varaa asian selvittelyyn riittävästi aikaa, jotta uhri ehtii muodostaa tapahtumasta kokonaisen kertomuksen. Pidä tarvittaessa taukoja.
8. Kerro oikeudesta ilmaiseen oikeudenkäyntiavustajaan ja tukihenkilöön niin selvästi, että uhri varmasti ymmärtää oikeutensa. Anna uhrille esimerkiksi Senjanetti.fi -sivuston ”Jaa ohjeita uhrille” -lehtinen ja/tai Oikeusministeriön ”Tietoa rikoksen uhrin oikeuksista” -esite, joka on käännetty useille kielille.
9. Kerro uhrille, että kuulustelua voidaan siirtää, jos uhri haluaa kutsua paikalle avustajan, ja se on tutkinnallisista syistä mahdollista. Avustaja on seksuaalirikoksen, lähisuhdeväkivallan, ihmiskaupan, vakavan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuneen rikoksen uhrille maksuton.
10. Kerro, mitä merkitystä uhrin mahdollisesti esittämällä rangaistusvaatimuksella tai vahingonkorvausvaatimuksella on maksuttoman oikeudenkäyntiavustajan saamiselle oikeudenkäyntiin.
11. Ohjaa uhri soittamaan neuvontaa ja tukea antaviin tukipalveluihin. Senjanetti.fi -sivustolta löytyy tietoa alueellisista tukipalveluista.. Pyydä uhrilta yhteystiedot välitettäväksi tukipalveluille. Kerro uhrille, mitä hyötyä tukipalveluista on hänelle.
12. Huomioi, että myös uhrin perheenjäsenillä on oikeus maksuttomiin tukipalveluihin.
13. Ota huomioon traumaattisen kokemuksen vaikutus muistiin ja toimintakykyyn. Anna kaikki tiedot sekä suullisesti että kirjallisesti.
14. Rohkaise uhria, ettei tulevaa oikeudenkäyntiä tarvitse pelätä. Käytettävissä on erityisjärjestelyjä uhrin suojelemiseksi.
15. Muista, että uhrilla on oikeus tukipalveluihin, vaikka asiassa tehtäisiin tutkimatta jättämispäätös.
Ohjeita oikeudenkäyntiin
1. Selvitä ennen oikeudenkäyntiä, toivooko uhri ja/tai hänen perheenjäsenensä erillisjärjestelyjä kuten erillistä odotustilaa.
2. Selvitä, onko tarvetta kuulla uhria vastaajan läsnä olematta, näkösuojan takaa tai videoyhteyden avulla.
3. Esitä kysymykset kunnioittavasti ja ystävällisesti.
4. Varaa uhrin kertomukselle ja oikeudenkäynnille riittävästi aikaa. Huomioi, että kiire ja hoputus aiheuttavat hermostuneen tunnelman oikeudenkäynnissä, mikä vaikeuttaa uhrin kertomista tapahtumista.
5. Ota huomioon traumaattisen kokemuksen vaikutus uhrin muistiin ja toimintakykyyn. Pidä tarvittaessa taukoja.
6. Estä vastaajan puolelta esitetyt epäasialliset kysymykset.
7. Huomioi, että uhrilla on oikeus maksuttomiin tukipalveluihin oikeudenkäynnin aikana ja myös oikeudenkäynnin päätyttyä. Uhrilla on oikeus tukipalveluihin myös silloin, jos asiassa on tehty syyttämättä jättämispäätös tai syyte on hylätty.
Koonnut:
Päivi Vilkki, varatuomari, projektivastaava, Senja-projekti 2009-2011, Raiskauskriisikeskus Tukinainen, Tukinainen ry, rahoittajana Raha-automaattiyhdistys ry
Muutokset:
Katriina Sorsa, varatuomari, hankekoordinaattori, www.senjanetti.fi – hanke 2017-2018, Raiskauskriisikeskus Tukinainen, Tukinainen ry, rahoittajana oikeusministeriö