Vammaisen uhrin kohtaaminen, erityiskysymyksenä kehitysvammaisuus
Suomessa on noin 30 000 ihmistä, joilla on diagnosoitu kehitysvamma. Lisäksi Suomessa arvioidaan olevan 300 000 ihmistä, joilla on muita vammoja tai eritasoisia vaikeuksia, jotka ilmenevät oppimisen ja käsityskyvyn alueella. Näillä ihmisillä on tavallista suurempi riski joutua seksuaalirikoksen ja lähisuhdeväkivallan uhriksi, joten heitä on paljon poliisin ja tuomioistuinten asiakkaina.
Vammaisuus
Vammoja on erilaisia, ja ne vaikuttavat monin eri tavoin. Yhteistä on, että vammat rajoittavat jollakin tavoin henkilön toimintakykyä. Vammojen aste vaihtelee lievästä vaikeaan. Samalla henkilöllä voi olla monia vammoja ja sairauksia. Esimerkiksi CP-vammaisella henkilöllä voi olla lisävammana kehitysvamma ja sairautena epilepsia.
Kehitysvammaisuus
Kehitysvamma on ymmärtämis- ja käsityskyvyn vamma. Kehitysvamman aste vaihtelee koko toimintakykyä voimakkaasti rajoittavasta vammasta lievään, oppimista hidastavaan vaikeuteen. Lievää kehitysvammaa ei välttämättä huomaa arkipäivän normaalissa kanssakäymisessä. Uudet, yllättävät ja stressaavat tilanteet tuottavat tällöin kuitenkin ongelmia, koska niissä vaaditaan ongelmanratkaisutaitoja.
Vammaisuus ja väkivallan uhriksi joutuminen
Vammaisilla on tavallista suurempi riski joutua väkivallan uhriksi. Kehitysvammaisilla henkilöillä on erityisen suuri riski kohdata seksuaalista väkivaltaa.
Erityistekijöitä vammaisiin kohdistuvassa väkivallassa
Vammainen kohtaa väkivaltaa useimmiten lähisuhteessa tai kotonaan. Yleensä tekijä on läheinen tai tuttu. Uhriksi joutumiselle altistavia tekijöitä ovat vammaisuuteen kohdistuvat asenteet sekä vammaisen henkilön erityinen riippuvuus läheisistään ja avustavista henkilöistä.
Vammaisella henkilöllä voi olla alhainen itsetunto ja heikko käsitys oman kehonsa fyysisistä rajoista. Hän saattaa olla myös tietämätön omista oikeuksistaan ja siitä, mitä seksuaalinen väkivalta on.
Kehitysvamma vaikeuttaa ja hidastaa havaitsemista ja ymmärtämistä. Kehitysvammainen henkilö ei välttämättä tunnista tilanteeseen liittyviä riskejä tai väkivallan uhkaa, eikä kykene reagoimaan tarpeeksi nopeasti.
Pia Henttonen, sosiaalityöntekijä, seksuaalipedagogi, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
Senja-projekti 2009-2011, rahoittajana Raha-automaattiyhdistys ry
Vammaisen tai kehitysvammaisen uhrin kohtaaminen. Katso myös yleisohjeet kaikkia uhreja varten Traumatisoituminen-osiosta.
Ohjeita vammaisen uhrin erityistarpeiden huomioimiseksi poliisille ja oikeudenkäyntiin
1. Jos et tiedä, miten uhrin vamma tulee ottaa huomioon, kysy asiaa henkilöltä itseltään.
2. Järjestä rauhallinen, häiriötön tilanne ja varaa riittävästi aikaa.
3. Poista vammaisen henkilön toimintaa haittaavat esteet mahdollisuuksien mukaan. Esimerkiksi pyörätuolilla liikkumista haittaavat huonekalut.
4. Uhri on pääosassa, vaikka hänellä olisi tukenaan avustaja, tukihenkilö tai tulkki. Keskustele suoraan uhrin kanssa ja suuntaa katseesi ensisijaisesti häneen.
5. Tukihenkilö tai avustaja voi helpottaa uhrin osallistumista asian selvittelyyn. On hyvä, jos uhrilla on tukenaan sama henkilö koko prosessin ajan.
6. Selvitä, onko teossa käytetty hyväksi sitä, että seksuaalirikoksen uhri on ollut vammaisuuden vuoksi kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan.
7. Enemmän traumatisoitumisesta
Ohjeita kehitysvammaisen uhrin erityistarpeiden huomioimiseksi poliisille ja oikeudenkäyntiin
1. Käytä selkeää kieltä ja konkreettisia ilmaisuja. Käsittele vain yhtä asiaa kerrallaan.
2. Varmista, että olet tullut ymmärretyksi. Tee sisältöön liittyviä kysymyksiä ja toista viestisi ydinasia.
3. Tue vuorovaikutusta. Esimerkiksi piirtäminen tai kuvat voivat selkeyttää viestiäsi ja auttaa uhria ilmaisemaan itseään.
4. Uhrin ennestään hyvin tunteva henkilö voi olla tukena asian selvittelyssä. Tukija auttaa sinua ja uhria ymmärtämään toisianne sekä tukee uhria. On tärkeää, ettei tukija syyllistä uhria tapahtuneesta.
5. Selvitä, onko teossa käytetty hyväksi sitä, että seksuaalirikoksen uhri on ollut vammaisuuden vuoksi kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan.
6. Enemmän traumatisoitumisesta
Lisätietoa vammaisuudesta
Eri vammaisjärjestöjen sivuilta, esimerkiksi neurologisista vammoista sivuilta www.nv.fi
Kehitysvammaisuudesta tietoa sivustoilta www.kvtl.fi ja www.verneri.net.
Lisätietoa kommunikaation tukemisesta esimerkiksi kuulustelutilanteessa sivustolta www.papunet.net.
Koonnut:
Päivi Vilkki, varatuomari, projektivastaava, Senja-projekti 2009-2011, Raiskauskriisikeskus Tukinainen, Tukinainen ry, rahoittajana Raha-automaattiyhdistys ry
Muutokset:
Katriina Sorsa, varatuomari, projektikoordinaattori, www.senjanetti.fi -hanke 2017-2018, Raiskauskriisikeskus Tukinainen, Tukinainen ry, rahoittajana oikeusministeriö